Keskustelu 2: Mitä tarvitaan?



Toisen keskustelun aluksi puheenvuoron saavat opiskelijat. Mitä opintojen loppuvaiheessa olevat ajattelevat tulevaisuudestaan? Mikä huolettaa, mikä innostaa? Mitä korkeakouluilta toivotaan työelämävalmiuksien parantamiseksi?



Korkeakouluopintojen merkityksestä työelämätaitojen karttumiselle voi lukea jo valmistuneiden kertomuksista töissä.fi -sivustolla: www.töissä.fi

Toisen keskustelun teemana on siis: Mitä tarvitaan? Keitä pitää kuunnella, minkälaisia toimijoita ja ryhmiä tarvitaan ideoiden kehittelyyn sekä uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen?

9 kommenttia:

  1. Minusta meidän pitäisi kehittää tapoja tehdä tasavertaista yhteistyötä työelämän organisaatioiden kanssa. Käännetään yhteiskunnallinen vuorovaikutus niin päin, että yritykset ja muut organisaatiot osallistuvat entistä aktiivisemmin koulutukseen ja tutkimukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä Leenan kanssa. Kehittämishankkeissa pitäisi myös päästä kohderyhmäajattelusta ja tehdä asioita yhdessä - tässä tapauksessa korkeakoulujen opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien kanssa. Lisäksi mukaan annos työelämän tarpeita eri sektoreilta.

      Poista
    2. Samaa mieltä edellisten kanssa, koska korkeakoulut kouluttajat osaajia organisaation tarpeisiin, joten yhteistyössä on win-win-win -tilanne: opiskelija saa aitoja työelämäkontakteja ja konkretiaa työelämästä, yliopisto saa motivoituneita opiskelijoita ja mahdollisesti tutkimusyhteistyökummpaneita, yritys on mukana tekemässä itselleen osaajia ja ehkä myös pääsee rekrytoimaan suoraan päältä tarpeen mukaisia osaajia sekä saa sellaista tutkimustietoa, joka hyödyntää organisaation kehittymistä.. Esimerkiksi näin.

      Poista
    3. Hyviä yhteistyömalleja on jo eri puolilla Suomea. Toisessa keskustelussa mainittiin Turun Projektiässät, meillä Jyväskylän yliopistolla puolestaan pyörii nyt neljättä vuotta Monitieteinen työelämäprojekti: www.jyu.fi/tyoelama. Kyseessä on siis kaikkien alojen opiskelijoille yhteinen kurssi, jolla monitieteiset 4-5 hengen opiskelijatiimit toteuttavat kehittämisprojekteja alueen työnantajille.

      Jokainen opiskelija tarvitsee aidon kontaktin työelämään osana opintoja. Työnantajat tarvitsevat matalan kynnyksen väylän korkeakouluyhteistyöhön ja tulevaisuuden osaajiin tutustumiseen. Näitä jo olemassa olevia hyviä malleja pitäisi jakaa ja edelleen kehittää yhdessä, jotta win-win-win toteutuisi kaikkialla Suomessa vielä paremmin.

      Poista
  2. Työelämälähtöisyyden kehittämisessä on varmaan oiva paikka yhteistyölle korkeakoulukentällä - ammattikorkeakouluilla on vahvaa osaamista tällä alueella. Lisäksi yhteisellä ajatuksenvaihdolla voidaan synnyttää ja kokeilla jotain ihan uuttakin.

    VastaaPoista
  3. Olisiko tässä myös yliopistoilla itsetutkiskelun paikkaa: millaisia työelämätaitoja 1) tulevat tutkijat ja 2) muualle työelämään valmistuvat tarvitsevat? Onko 'massaratkaisuille' tarvetta ja onko niitä edes mahdollista tehdä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat haastattelut olitte tähän saaneet ; )

      Heitän tähän ihan keskeneräistä tajunnanvirtaa ... Toinen opiskelijoista kertoi minusta hienosti, että työelämätaitoa on myös valmius oppia. Siihen sisältyy asenne, etten ole täysin 'valmis' vaikka 'valmistunkin' korkeakoulusta. Kun tähän vielä yhdistää oman osaamisen tunnistamisen - ja sen että oman osaamisensa tason hyväksyy - onkin 'valmis' työelämään. Helpottaisiko se stressi tällä?

      Toinen asia on myös opiskelijan esiin nostama työn riittävyyden kysymys. Millaisesta 'työlaarista' opiskelija vaihtoehtojaan hakee? Osaako hän nähdä osaamistaan eri työtehtäviin soveltuvana? Kun valittava joukko on suurempi, myös mahdollisuus työllistyä on parempi. Miten tuota osaamista korkeakouluissa tehdään näkyväksi ja 'sovellettavaksi'?

      Miten työnantajat voisivat olla näissä kysymyksissä mukana? Amkit ja yo:t yhdessä edistää asiaa?

      Poista
    2. Tosiaan hyvät haastattelut, joista tuli esiin niin yhteistyöideat yritysten kanssa kuin opintojen suunnittelukin. Toisaalta on aloja, joiden kehityksen suunta on yllättävä ja tulevaisuuden taitoja tulisi osata ennustaa. Näihin tulevaisuuden alojen töihin tulisi mielestäni käyttää akateemisen opetushenkilöstön "nenää" hahmottamaan osaamistarvetta.

      Poista
    3. Samaa mieltä Leenan kanssa, että opetushenkilöstön osaaminen on aivan olennaista. Niinpä yksi kysymys onkin, että kuinka oppiaine/laitos/ohjelmatasolla henkilöstö innostuu ja kiinnostuu kehittämään ja jakamaan työelämäosaamistaan. Tässä tullaan helposti resurssikysymyksiin (aika lienee se niukin), joten tässäkin olisi yksi mielenkiintoinen kehittämisen paikka.

      Poista